Njuike sisdollui

Oza sátnerájus

Sisdoalu giella

Diehtu doahpagis

geavahuvvon namma

Russkaja pravoslavnaja tserkov. Suomen ja Viipurin hiippakunta  

Tiipa

  • yhteisö

servoša dovddaldat

  • Asteri ID: 000229191

servoša doibmii laktáseaddji áigodat

  • 1892/1918

hálddašanguovllu tiipa

servoša variántanamma

  • Russkaja pravoslavnaja tserkov. Finlandskaja i Vyborgskaja eparhija
  • Russkaja pravoslavnaja tserkov. Suomen hiippakunta
  • Russkaja pravoslavnaja tserkov. Suomen ja Wiipurin hiippakunta
  • Russkaja pravoslavnaja tserkov. Viipurin ja Suomen hiippakunta
  • Russkaja pravoslavnaja tserkov. Wiipurin ja Suomen hiippakunta
  • Russkaja pravoslavnaja tserkov. Финляндская и Выборгская епархия
  • Suomen hiippakunta (Russkaja pravoslavnaja tserkov)
  • Suomen ja Viipurin hiippakunta
  • Suomen ja Viipurin kreikkalais-katolinen hiippakunta
  • Suomen ja Viipurin kreikkalais-katoolinen kirkko
  • Suomen ja Wiipurin hiippakunta
  • Suomen kreikkalais-venäläinen hiippakunta
  • Suomen kreikkalais-venäläinen kirkko
  • Suomen kreikkalais-wenäläinen kirkko
  • Suomen ortodoksinen hiippakunta
  • Viipurin ja Suomen hiippakunta
  • Wiipurin ja Suomen hiippakunta
  • Wiipurin kreikkalais-katolinen hiippakunta

servošii laktáseaddji báiki

servoša doaibmasuorgi

servoša giella

diehtogáldu

  • Wikipedia, katsottu 14.10.2024 (Финляндская и Выборгская епархия. 24 октября 1892 года постановлением Святейшего Синода викариатство был преобразовано в самостоятельную Выборгскую и Финляндскую епархию Русской православной церкви, а её первым управляющим назначен епископ Антоний (Вадковский).)
  • Ortodoksi.net, katsottu 14.10.2024 (Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (konsistori). Hiippakuntaa kuuluivat kaikki Suomen alueen kreikkalais-venäläiset seurakunnat ja luostarit. Hiippakunnan piispan asuinpaikaksi määrättiin Viipuri. Pieni Suomen hiippakunta kuului Venäjän kirkkoon ja oli Venäjän kirkon Pyhän Synodin alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi neljän valvontapiirin 23 seurakuntaa kappeliseurakuntineen: I valvontapiiristä Helsinki, Hamina, Turku, Vaasa (Nikolainkaupunki), Savonlinna, Raivola, II valvontapiiristä Viipuri, Kyyrölä, Palkeala, Uusikirkko, Tiurula, Käkisalmi, Salmi, III valvontapiiristä Liperi, Ilomantsi, Kuopio, IV valvontapiiristä Lappeenranta, Sortavala, Kitelä, Suistamo, Korpiselkä, Mantsinsaari, Suistamo [sekä] kaksi luostaria (myöhemmin kolme): Valamo ja Konevitsa (sekä Lintula).)
  • Karjalan aamulehti, 10.7.1917 sivu 2 (Suomen kreikkalais-katoolinen kirkko)
  • Satakunnan sanomat, 13.11.1910: sivu [3] (Wiipurin kreikkalais-katolinen hiippakunta)
  • Tampereen lehti, 8.1.1899: sivu [1] (Suomen kreikkalais-venäläinen kirkko)
  • Vartija, 1896: sivu 48 (Suomen kreikkalais-venäläinen hiippakunta)

URI

http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:finaf:000229191

Luđe dán doahpaga:

RDF/XML TURTLE JSON-LD Ráhkaduvvon 10/14/24, maŋimuš rievdaduvvon 5/20/25